perjantai 30. marraskuuta 2012

Pikkujoulu-bling-bling

Edellisen postauksen avautuminen kannatti. Nyt on heti paljon toiveikkaampi olo. Ja tarmokkaampi! Loin tuonne sivupalkkiin uuden sivun nimeltä "Kohti parempaa kuvanlaatua -projekti". Aion dokumentoida sinne päiväkirjamaisesti millaisia juttuja olen kokeillut kuvanlaadun parantamiseksi ja millaiset jutut olen itse kokenut toimiviksi. Itseäni on ärsyttänyt suunnattomasti se, että kukaan ei kerro kovin tarkasti mitä tekee ja miksi. Nyt aion itse kertoa kaiken mahdollisimman tarkasti, jotta joku minunlaiseni voi löytää sen tiedon, mitä itse tällä hetkellä kaipaisin.

Eilen hankin pöytävaloon lampun, jonka värilämpötila on sama kuin työvalojenkin. Tuon pienen lisävalon voimin sai otettua jo huomattavasti parempia kuvia. Laatuun en ole vieläkään täysin tyytyväinen, mutta nyt ei ainakaan enää turhauta niin pahasti. Kyllä näitä pystyy jo katselemaan!

Rimmel Heart on Fire, OPI Gettin' Miss Piggy With It

Rimmel Heart on Fire, OPI Gettin' Miss Piggy With It

Tänään on työpaikan pikkujoulut, ja niitä varten tuli nämä kynnetkin askarteltua. Juhlan pukukoodi on "something red", joten kynsien lisäksi minulla vilkkuu joulunpunaista myös korvakoruissa ja hiuskoristeessa. Juhlavat kynnet näistä muuten tulikin, luonnossa kimaltelee todella kauniisti. Lakkauksen pohjana on Rimmelin Heart on Fire. Ajattelin ensin lakata pelkästään Heart on Firellä, mutta poikaystävä ehdotti päälle Opin Gettin' Miss Piggy With It -glitterlakkaa. Kun kuvistakin voi päätellä, ei yhtään huonompi idea. Kiitos kulta!

Lakkasin muuten ensimmäistä kertaa Opin glitterlakalla. Kyllä huomasi eron halpisglittereihin. Gettin' Miss Piggy With It Levittyi todella hyvin, kuivui nopeasti ja glittereitäkin sai joka kerroksella tasaisesti kynnelle. Ei todellakaan ollut mitään liisteriä, jonka kanssa joutuu tappelemaan ja jonka kuivumista pitää odotella pieni ikuisuus. Voisin tämän perusteella huolia kokoelmaani muitakin Muppets-kokoelman glittereitä.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Turhauttaa

Kuvieni laatu on turhauttanut minua todella paljon siitä asti, kun käyttöön tuli uusi kamera. Vanhalla kameralla sain otettua aivan kelvollisia kuvia. Ne olivat aina tarkkoja ja väritkin olivat yleensä kunnossa, koska säädin valkotasapainon uudelleen aina ennen kuvaamista. Uudella kameralla otetut kuvat sen sijaan ovat yleensä aina joko pikkaisen epäselviä (tai mitä blurry sitten onkaan suomeksi) tai sitten kynsi tai useampi on epätarkka (out of focus). Ja mikään ei ole niin masentavaa, kuin huomata monen tunnin urakan jälkeen, ettei kuvista ole oikeastaan mihinkään.

Tiedän, että hylkäämäni kuvat varmasti kelpaisivat monelle muulle, mutta minä olen perfektionisti. En halua blogiini omasta mielestäni huonoja kuvia. Muiden blogeissa samanlaiset pienet viat eivät häiritse yhtään, en varmaan edes huomaisi niitä, mutta omassani... Huh. Ymmärrän, että uusien asioiden opettelu vie aikaa ja että tavallisesta pokkarikamerasta järjestelmäkameraan siirtyminen ei käy hetkessä. Mutta minulta alkaa loppumaan kärsivällisyys. En ole ollut tyytyväinen vielä yhteenkään järjestelmäkameralla ottamaani kuvaan. En edes muokkaamisen jälkeen.

Minulle kuvat ovat tärkein osa tätä harrastusta. Ei kynsiäni kukaan ikinä huomaa. Edes sellaiset ihmiset eivät katso, jotka tietävät kynsiharrastuksestani. Poikaystävääkin on lakannut kiinnostamasta. Ilmeisesti tekemäni kynnet eivät ole enää mitään uutta. Niitä ei tarvitse katsoa, samaa vanhaa se on kuitenkin. Minulle lakkaukset heräävät eloon vasta kuvissa. Kuvat eivät jää huomiotta samalla lailla kuin kynteni ja kuvia/postauksia yleensä joku jopa kommentoi. Huonot kuvat ovat minulle sama kuin täysin epäonnistuneet kynnet.

Alla oleva kuva on aiheuttanut minulle erityisesti ahdistusta. Luulin keksineeni, mistä kuvieni epätarkkuus johtuu. Yritin uusilla asetuksilla ottaa tarkempia. Ei onnistunut, kuvista tuli vielä entistä huonompia. Edes suhteellisen radikaalilla värien säätelyllä kuvasta ei saanut siedettävää. En. Vain. Osaa.

A-England Ophelia, kuvio Cheeky-laatasta CH33. Leimaus Konadin hopealla leimauslakalla.

En oikeasti pysty sanoin kuvailemaan, kuinka paljon nuo jatkuvasti epäonnistuvat kuvat turhauttavat ja masentavat minua. Haluaisin kovasti oppia, mutta en vain tunnu pääsevän eteenpäin. Olen yrittänyt googlettaa tutorialeja kynsien valokuvaamisesta, mutta kaikki löytämäni ohjeistukset ovat pokkarikameroille. Järjestelmäkameran kanssa mikään "käytä kameran kukka-asetusta" ei enää ihan hirveästi auta. Jos tietäisin, kuinka joku muu kuvaa (onnistuneesti) järjestelmäkameralla kynsiä, voisin ehkä pystyä päättelemään onko vika minussa, kameran asetuksissa, valaistuksessa vai kameran objektiivissa. Nyt minulla ei ole aavistustakaan. Voi olla, että vika on kaikissa tai voi olla, että vika on vain minussa. Ehkä pitäisi luovuttaa. Ehkä minusta ei ole kuvaamaan järjestelmäkameralla. Ehkä pitäisi palata takaisin vanhaan kameraan.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Alaston totuus Amoenan tavalla

Tällä viikolla kynsiblogeissa on pyörinyt Sonnen innoittamana paljaita kynsiä ja muokkaamattomia kuvia. Haaste ei ole jäänyt minultakaan huomaatta ja mietinkin aika pitkään, pitäisikö minunkin näyttää omat lakkaamattomat kynteni. Kynsilakatkin tuli vaihdettua juuri sopivaan väliin ja olisi ollut  hyvä tilaisuus kuvata kynsiä au naturel. Mutta en sitten jaksanutkaan kaivaa kameraa esille kesken kaiken.

Päätin kuitenkin toteuttaa oman versioni tästä haasteesta. Sellaisen, mikä ei edellyttäisi kameran esille kaivamista. Sonnen postauksessa puhuttiin siitä, kuinka ei voi tietää, kuinka photoshopattuja kuvat oikeasti ovat:
"Kynsiblogit ovat täynnä toinen toistaan nätimpiä kynsien kuvia, osa blogeista on oikein erikoistunut siihen, että kynnet ja lakkaukset ovat niiiin täydellisiä, ettei niistä osaa sanoa ovatko ne aidot kynnet ja lakkaukset vai onko kyseessä kuvaajan hyvät photoshoppaustaidot." 
Ja koska olen photoshoppauksen ja muutenkin kuvien käsittelyn ystävä, ajattelin omien paljaiden kynsieni sijaan näyttää, kuinka photoshopattuja minun kuvani "pahimmillaan" ovat. Oletusarvoisestihan en erityisesti photoshoppaa, korjaan vain värit. Käytän sanaa "korjata", koska mielestäni värejä pitää säätää ainoastaan silloin, kun alkuperäinen kuvan värit ovat "rikki". Kameran ottama kuva ei ole mikään absoluuttinen totuus. Vaikka kuinka yrittäisi laittaa asetukset kohdalleen ja saada täydellisen valaistuksen... kamera on kuitenkin vain kone muiden joukossa. Ei se tiedä, milloin värit ovat sellaiset kuin luonnossa. Minä tiedän, ja siksi korjaan värit jälkeenpäin niin, että ne ovat mielestäni mahdollisimman lähellä luonnollista.

Estetiikka on myös minulle hyvin tärkeä osa kynsilakkaharrastusta. Paljaalla silmällä kynsissä kummittelevia kissankarvoja tai omituisiin paikkoihin eksyneitä lakkasotkuja ei yleensä huomaa. Niiden poistaminen jälkeenpäin on minusta aivan perusteltua: nehän olisi tullut poistettua jo ennen kuvat ottamista, jos suinkin olisi vain huomannut. Tuskin kukaan tarkoituksellisesti kuvaa kissankarvoja. Eihän?

Lakkauksien paranteluun photoshopin keinoin suhtaudun nihkeästi, mutta silti harrastan sitä välillä itsekin. Esimerkiksi saatan siivota satunnaisen ilmakuplan pois tai pyöristää lakan reunasta ikävästi silmäänpistävän kulman. En tiedä miksi. Ei minulla ole varsinaisesti tarvetta antaa sellaista kuvaa, että lakkaukseni olisivat sataprosenttisen täydellisiä. Ei muillakaan ole. Kuvissa virheet vain korostuvat suunnilleen tuhatkertaisesti. Mitä normaalisti ei pystyisi näkemään, kynsikuvista huomaa välittömästi. Ehkä haluan antaa kuvillani samanlaisen vaikutelman, kuin miltä ne näyttäisivät luonnossa?

Alla olevaa kuvaa ei ole muokattu muuten, kuin rajaamalla se uudestaan ja lisäämällä siihen vesileima. Periaatteessa tuokin olisi jo aivan kelvollinen kuva, mutta se ei vain ole omien standardieni mukainen.

Muokkaamaton (rajausta ja vesileimaa lukuunottamatta)

Seuraava kuva on muokattu versio, eli sellainen, jonka voisin julkaista blogissanikin*. Olen ensimmäiseksi muokannut värejä niin, että ihonväri näyttää mahdollisimman oikealta. Yleensä kun säädän ihonvärin oikeaksi, myös kynsilakkojen värit alkavat näyttää  enemmän siltä, miltä luonnossakin. Valot ja varjot on kuvaan säädetty niin, että pikkusormi näyttää myös hyvältä. Alkuperäisessä kuvassa pikkusormi on aavistuksen ylivaloittunut ja sumea. Kuvaa on myös terävöitetty jonkin verran...

A-England Princess Tears, Lady of the Lake, Cheeky CH37
Muokattu

... ja viimeiseksi kuvaa on photoshopattu poikkeuksellisen paljon. Kuten jo alussa mainitsin, en yleensä muokkaa kuvista muuta kuin värit. Tässä kuvassa oli kuitenkin harvinaisen paljon minua häiritseviä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi kuivaan ihoon jumahtanutta kynsilakkaa. Tiedättehän, sellaista, mitä ei saa pois vaikka kuinka pitkään hinkkaisi kynsilakanpoistoaineella! Ja epämääräinen valkoinen piste! Ja pieniä valkoisia karvoja! Ja muutama muukin juttu! Kuvat voi klikata auki katselunäkymään, jolloin niiden vertaileminen on helppoa. Kaikki tekemäni muokkaukset pitäisi olla aika helposti huomattavissa tuolla tavalla. Pisteet sille, kuka ensimmäisenä bongaa kaikki?

Tämä oli siis alaston totuus minun tavallani ja eräänlainen kaapista ulos tuleminen. Kyllä, minä photoshoppaan kun siltä tuntuu. Silloin, kun se tekee kuvasta paremman. Mutta on vaikea tavallisessa postauksessa sanoa, että hei kaverit, photoshoppasinpa taas parit karvat pois häiritsemästä. Enkä halua mitään lausekettakaan laittaa sivupalkkiin, koska pääsääntöisesti kuvista on korjattu vain värejä. Bloggaajan elämääsuurempia ongelmia?

*Kuva oli tarkoitettu aivan tavalliseen postaukseen. Kyseessä on siis tuorein lakkaukseni (A-England Princess Tears ja Lady of the Lake, leimaukset Cheeky-laatasta CH37. Kolmio tehty teipin avulla).

torstai 22. marraskuuta 2012

A-England Gothic Times -kampanja

Pienimuotoinen tiedoitus A-Englandin ystäville: Tällä hetkellä A-Englandilla on käynnissä Gothic Times -kampanja. Kampanjan aikana (21.11-30.11) tietyt lakat maksavat 6£ (normaalisti 9£) ja tietyt lakkaparit 10£ (normaalisti 18£). Postikuluja ei ole.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Se on loppu nyt

Nimittäin ensimmäinen purnukkani Lushin Lemony Flutter kynsinauhavoidetta! Uusi purkki on ollut ostettuna jo jonkin aikaa, sillä en halunnut ottaa riskiä, että joutuisin olemaan päivääkään ilman tätä kynsinauhojen pelastajaa. Olen kokeillut muitakin kynsinauhavoiteita ja -öljyjä, mutta mikään ei ole kosteuttanut yhtä tehokkaasti kuin Lemony Flutter. Toivottavasti Lemony Flutter ei poistu Lushin valikoimasta niin kauan kuin minulla tämä kynsilakkaharrastus jatkuu.

Lush Lemony Flutter tyhjänä
Lemony Flutter - kynsinauhojen paras kaveri
Lush Lemony Flutter tyhjänä
Tyhjää täynnä

Miellän itseni ahkeraksi kynsinauhojen rasvaajaksi, käsi käy purnukalla useita kertoja päivässä, mutta silti tuo pieni 50 gramman purkki kesti käytössäni melkein tasan vuoden. Uuden purnukkani parasta ennen -päiväys on 01/10/2013. Samalla käyttötahdilla uusi voide ehtii periaatteessa mennä vanhaksi ennen kuin saan edes pohjaa näkyviin!

Lemony Flutter on muuten ainoa Lushin tuote, jota olen kokeillut. Haluaisin kokeilla muitakin, mutta osa tuotteista tuntuu vähän turhilta tai liian kalliilta. Onko kenelläkään kokemusta Lushin käsirasvoista, esimerkiksi Handy Gurugusta tai Helping Handsistä? Niitä kiinnostaisi eniten kokeilla.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Merimieshenkiset kynnet aka Cheekyt testissä

Cheekyn merirosvolaatta ehti jo vilahdella aikaisemman postauksen kuvituksessa, joten ei ole varmaan hirveän iso yllätys, että kyseiseltä laatalta jotain päätyi myös kynsillekin. Tämänkertaiset merimieshenkiset kynnet näpertelin eilen ja täytyy sanoa, että Amoena on erittäin tyytyväinen...

Meriaiheiset kynnet

...Nimittäin siihen, että tuli astuttua oman mukavuusalueen ulkopuolelle! Etusormeen uskaltauduin kokeilemaan puolikuuta ja nimettömään raitoja. Toteutus ei ole siisteimmästä päästä, mutta mielestäni ihan kelvollinen ensimmäiseksi yritykseksi. Puolikuussa käytin apuna reiänvahvistustarroja. Kyseiset tarrat ovat olleet minulla kohta vuoden, mutta tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun käytin niitä. Tarran avulla kaaresta sai melko siistin, mutta itseäni häiritsee, että pohjasta tuli niin peittävä. Tarkoitukseni oli laittaa vain yksi kerros Opin Passionia jo valmiiksi aavistuksen peittävän aluslakan päälle, mutta söhrin ja paikkailin söhrimiseni toisella kerroksella Passionia. Ensi kerralla sitten! Nimettömän raitojen kanssa käytin apuna ohutta kynsiteippiä.

Meriaiheiset kynnet

Olen tyytyväinen myös Opin Alpine Snowhin, tai oikeastaan siihen, miten huolellisesti onnistuin lakkaamaan sillä! Kaksi kerrosta riitti kun tarpeeksi kieli keskellä suuta suti. Sininen lakka on muuten Essien Mesmerized ja punainen Rimmelin Heart on Fire. Opin Passion tuli mainittua jo edellisessä kappaleessa. Ankkurit ja ruorit löytyvät Cheeky-laatoista CH36 ja CH49.

Ja mitä kokeilemiini Cheekyn laattoihin tulee, en löytänyt niistä mitään valitettavaa. Molemmat leimasivat yhtä hyvin kuin Konadin ja Bundlemonsterin laatat, vaikka en käyttänyt edes erityistä leimauslakkaa. Laatat myös vaikuttavat todella hyvälaatuisilta verrattuna Bundlemonsterin laattoihin. Voi tosin olla, että minulla on joku maanantai-kappale Bundlemonsterin 2012-setistä, koska niiden suhteen valituksen aiheet eivät aivan heti lopu kesken... Ärh.

Onko kukaan muu muuten tehnyt merihenkisiä kynsiä? En jaksanut googletella ideoita kun tein omani, mutta näin jälkeenpäinkin olisi kiva nähdä, mitä muuta olisi voinut keksiä.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Congratulations from Cheeky!

Viime kuussa tilaamani Cheekyn 2012 Summer-laattakokoelma kolahti vihdoinkin postiluukusta. Tätä tulikin odoteltua pitkään ja hartaasti. Odottavan aika on tunnetusti pitkä, ja niin on myös matka Hong Kongista Suomeen. Tilauksesta toimitukseen meni ensin viikko ja postin matkassa laatat kulkivat kolme viikkoa. Kuukauden verran tuli siis odottelua yhteensä. Olen niin iloinen, etten ole nähnyt näitä missään lukemassani suomalaisessa kynsiblogissa! Oli aivan hirveää odotella omia Bundlemonsterin laattoja, kun näki mitä kivaa muut niillä tekivät!

En ole vielä ehtinyt testaamaan laattojen toimivuutta, mutta laattojen säilytyslaatikolle voin jo nyt antaa täyden kympin. Mikseivät muut laattasetit tule yhtä kätevässä laatikossa? Bundlemonsterin 2012-laattakokoelmankin muovinen säilytyslaatikko näyttää lähinnä surulliselta tämän rinnalla:

Cheeky 2012 Summer laatikko
Etupuoli
Summer-kokoelman säilytyslaatikko on mielestäni aivan uskomattoman suloinen ja kaiken lisäksi myös todella hyvälaatuisen oloinen. Pahvi on tukevaa ja kansikin napsahtaa kiinni magneetilla. Laatikon sisässä on oma lokero laatoille. Sivussa olevan kolon avulla laatat on myös tosi helppo ottaa lokerosta pois.

Cheeky 2012 Summer laatikko
Sisäosa
Tykkään siitä, miten paljon yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Laatikon sisässä on hassu pieni tarina laattakokoelman syntymästä ja laattojen lisäksi paketista löytyi myös "Cheeky nail artist" -kortti. Tuolla kortilla on myös funktio: tarvittaessa sitä voi käyttää skraappana. Metalliset skraapathan eivät kaikkia miellytä ja monet tykkäävät käyttää vanhoja muovikortteja niiden sijaan.

Cheeky 2012 Summer lisenssi
Nail Artist License
Cheekyn laatoissa on samanlainen muovitausta kuin Konadeissa ja Bundlemonstereissa, mutta Cheeky on senkin osannut tehdä suloisemmin. Laatikon ruutukuvio jatkuu laattojen taustalla. Kyllähän noita nyt kelpaa katsella. Laatoissa oli suojamuovi päällä kuten Bundlemonsterinkin laatoissa, mutta mielestäni näistä suojamuovit irtosivat huomattavasti helpommin.

Cheeky 2012 Summer -laatta edestä ja takaa
Takaa ja edestä
Ja jos nyt aloitettiin vertailu... Mainitsemisen arvoinen seikka on, että Cheekyn laatat ovat suurempia kuin Konadin ja Bundlemonsterin laatat. Eron huomaa myös kokokynnen kuvioiden koossa. Konadin ja Cheekyn kuvioiden välillä on jo aika huima kokoero. Cheekyn kaikissa kokokynnen kuvioissa on kaareva reuna, joten niitä voi käyttää myös esimerkiksi kynnen kärkien leimaamiseen. Varsinaisia kärkikuvioita tästä kokoelmasta ei löydy lainkaan.

Cheeky vs Konad
Konad vs. Cheeky
Luulin Bundlemonsterin 2012-kokoelmaa mielenkiintoiseksi ja erilaiseksi, mutta kyllä Cheekyn kuviot vievät voiton. En jaksanut kuvata yksittäisiä laattoja, mutta niitä voi ihastella esimerkiksi täällä. Jotkin kuvioista ovat myös huomaamattoman hassuja. Yhdessä kokokynnen kuviossa esimerkiksi lukee "nail art", mutta kynsilakkapullojen ja siveltimien sijaan kuvituksena onkin nauloja ja vasaroita! Kaikista enititen olen innoissani ehkä merihenkisistä kuvioista. Esimerkiksi tuo kuvissa vilahteleva merirosvolaatta on aivan mahtava, vaikka en mitenkään merirosvofani olekaan.

Vähän kyllä hirvittää se, että näitä laattoja alkaa olemaan kohta enemmän kuin niitä ehtii käyttämään. Tässäkin kokoelmassa oli 26 uutta laattaa, enkä ole vielä ehtinyt kokeilemaan kaikkia suosikkejani Bundlemonsterin viimeisestä kokoelmasta, ja muutama Konadinkin laatta on iskemätön. Mutta oikeasti, eihän tuota nyt voinut mitenkään vastustaa! Jos joku muu on huono vastustamaan syötävän suloisia kiusauksia, niin oman laattakokoelmansa voi tilata Cheeky-Beauty.comista. Euroina kokoelmalle tulee hintaa noin 20 euroa, postikuluja ei ole. Ensi vuoden tullirajan alennuksesta ei muuten tarvinne olla huolissaan vaikka Cheeky-Beautysta enemmänkin tilaisi. Oma pakettini oli ainakin merkitty lahjaksi ja paketin sisälle oli vielä livautettu onnittelukortinnäköinen lärpäke todisteeksi. Congratulations from Cheeky indeed!

perjantai 9. marraskuuta 2012

Jäähilekynnet

Viimeisin lakkaus on ollut kynsilläni kohta jo viikon verran, mutta täällä blogin puolella en ole sitä vielä ehtinyt esittelemään. Parin viime viikon ajan olen muokannut ja parannellut opinnäytetyötäni ahkerasti ja se on vienyt tehokkaasti kaiken muun kirjoitusinnon. Onneksi tuo opinnäytetyöprosessi on ihan kohta takanapäin!

China Glaze Kinetic Candy, Luxe & Lush
Kinetic Candy ja Luxe & Lush
 Näissä kynsissä pohjavärinä on kaksi kerrosta China Glazen Kinetic Candya ja koristeluina kaksi kerrosta samaisen merkin Luxe & Lushia. Kynnet on vielä kuorrutettu kahdella kerroksella Seche Viteä, jotta kynsistä tulisi edes joten kuten sileäpintaiset. Sinisellä pohjalla Luxe & Lush näyttää jäähiutaleilta. Tuli siis vahingossa jatkettua talvista teemaa. Luxe & Lushia käytin Tiia Mintun pyynnöstä. Hän halusi tietää, onko China Glazen Luxe & Lush ostamisen arvoinen. Itse olen ehkä kallistunut enemmän siihen, että ei ole. 

Luxe & Lush swatch
Kuten ylläolevasta kuvasta näkee, Luxe & Lush on kyllä harvinaisen kaunis lakka, varsinkin mustan päällä. Ulkonäön suhteen minulla ei ole mitään valitettavaa. Lakka näyttää luonnossa yhtä nätiltä kuin kuvissakin. Minusta se oli vain yksinkertaisesti aivan kamalaa lakata! Koostumuksesta tuli mieleen ensimmäisenä ehkä liisteri. Kerroksista tuli väkisinkin paksuja eikä niistä meinannut saada tasaisia millään. Ensimmäisestä kuvasta pystyy halutessaan laskemaan ilmakuplatkin. Ehkä kärsivällisempi saisi lopputuloksesta paremman, ja ehkä jos lakkaisi vain yhden kerroksen... Minulle tämä ei vain sopinut. Ei minua silti harmita, että tämäkin lakka kokoelmastani löytyy.