sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Lahjoja ja uuden vuoden kynsiä

Joulupukki (tunnetaan myös nimellä aviomies) toi minulle muutamia valokuvaukseen liittyviä lahjoja. Kuvaan paljon muutakin kuin kynsiä ja sen vuoksi kaikki valokuvaushärpäke on enemmän kuin tervetullutta. Tänä vuonna paketista paljastui lightbox ja kaukolaukaisin, joita molempia olen nyt päässyt kokeilemaan tositilanteessa.

Vanha lightboxinihan oli sellainen pahvilaatikosta ja leivinpaperista askarreltu kapistus, joka kuitenkin ajoi hyvin asiansa. Pahvilaatikossa oli se hyvä puoli, että sitä ei tarvinnut mitenkään koota kasaan, kunhan vain nostin sen pois kaapista. Uusi lightbox on kuitenkin melkein yhtä näppärä, se pitää koota, mutta kokoaminen tapahtuu melkein heittämällä, kiitos tarranauhojen. Tykkään siitä, että tuota uutta lightboxia voi taitella useammalla eri tavalla, joten sitä voi käyttää muussakin muodossa suodattamaan valoa. Not bad, not bad. Tuo valkoinen taustakangas vaati aika aggressiivistä silittämistä, mutte onneksi aviomies hoiti sen minun puolestani. Silittäminen ei ole minun juttuni. Lightboxin mukana tuli myös tummansininen taustakangas. Taustakangas kiinnitetään myöskin tarralla, joten periaatteessa taustakankaita on helppo taiteilla lisää. Riittää, että kankaaseen ompelee (tai liimaa) muutaman tarranauhan palan.

Lightbox

Lightboxin mukana tuli kaksi omilla jaloillaan seisovaa halogeenilamppua. Niiden valoteho ei päätä huimaa, mutta lisävalo ei koskaan ole pahitteeksi. Nuo uudet valot ovat eri väristä valoa kuin keittiönpöydän työvalot (mikä näkyy kuvassakin), mikä periaatteessa tietäisi ongelmia valkotasapainon kannalta... mutta itse käytän muutenkin aina harmaakorttia custom valkotasapainon määrittelemiseen.

Toinen saamani lahja oli kaukolaukaisin. Kynsiä kuvatessa (ja muutenkin aina, kun olen kuvannut jotakin paikallaan olevaa) olen käyttänyt kahden sekunnin ajastinta kuvan ottamiseen, mutta kaukolaukaisimen avulla pystyin napsimaan kuvia ilman viivettä... ja huomattavasti luonnollisemmassa asennossa, kun ei tarvinnut olla kurottelemassa kameraan koko ajan. Kaukolaukaisimen avulla voisi myös kuvailla molempien käsien kynsiä samaan aikaan, tuota nappiahan voi painaa vaikka varpaalla...

Pixel Oppilas

Ja sitten kynsiin! Tein taas kerran kynnet Nail Polish Lovers -ryhmän haastetta varten, aiheena oli tällä kertaa Fireworks, eli ilotulitus. Etsin leimauslaattakokoelmastani ilotulituskuviota, mutta yllätyksekseni en löytänyt yhtäkään. Yhden ilotulitusraketin löysin, mutta siinä kaikki. Improvisoin lopulta Gals-setistä löytyvän GA35-laatan avulla. Leimasin kuvion ensin kerran käyttäen kolmea eri väriä sekaisin ja sen jälkeen lisäsin vielä muutamia osion kuviosta kaiken päälle. Lopputulos muistuttaa ehkä hyvällä mielikuvituksella ilotulitusta.

Firework

Harmaa lakka on China Glazen Jitterbug. En muista koska viimeksi olisin lakannut kynteni sillä, se on yksi ensimmäisistä China Glazen lakoistani. Jouduin levittämään sitä kolme kerrosta, mikä oli yllätys. En muistanut, että se vaatisi kolme kerrosta. Tuo voi toki johtua siitäkin, että kynteni ovat tällä hetkellä taas aivan liian pitkät. Aksenttikynnen kanssa harkitsin pitkään A-Englandin Bridal Veilin ja Camelotin välillä, lopulta Bridal Veil loppu. Nyt jälkeenpäin harmittaa, etten valinnut Camelotia. Testasin leimauslakat Camelotin päälle ja kuviot erottuivat huomattavasti selkeämmin ja siistimmin. Noh, tyhmistäkin virheistä oppinee jotain.


Leimauksissa käytin kahta Konadin omaa vaaleanpunaista leimauslakkaa, China Glazen neonkeltaista Sun Kissed -lakkaa ja Revlonin Oceania. Kaiken päällä (pilaamassa!) China Glazen Fairy Dust. Sun Kissed leimasi muuten yllättävän hyvin Camelotin päälle, ajattelin, ettei se erottuisi ollenkaan! Musta ja neonkeltainne oli aika jännä yhdistelmä, pitänee yrittää keksiä vain jokin kivempi kuvio leimattavaksi.

Nyt vain katsokaan, kestääkö nämä uuden vuoden kynnet edes siihen uuteen vuoteen asti! Voi olla, että joudun tekemään vielä uudet kynnet...

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Tykkään.

Olen ollut muutaman viikon nyt melko yksinkertaisilla kynsillä liikenteessä. Ensin kynsillä oli Opin My Very First Knockwurst, sitten välissä vähän sähäkämpi mutta edelleen yksivärinen Essien Lots of Lux ja sitten taas neutraalimpaan kategoriaan kuuluva Essien School of Hard Rocks. Syynä moiseen tylsyyteen on ollut viikoittaiset työhaastattelut. Olen noin kuukauden yrittänyt hankkia uutta työpaikkaa alta katoavan tilalle, enkä ole halunnut ottaa mitään riskiä. Tylsät, neutraalit kynnet ovat tuntuneettyöhaastattelujen kannalta turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin värikkäät tai näyttävät. IT-alalla kun työskentelen niin on muutenkin välillä vaikea tulla naisena vakavasti otetuksi.

China Glaze - Boo-Gie Down

Mutta! Nyt on uusi työpaikka taskussa ja voi taas alkaa lakata kynsiä oman maun mukaan, muista tippaakaan välittämättä. Juhlistin asiaa lakkaamalla kynnet saman tien viimeiseksi hankkimallani överiglitterillä, China Glazen Boo-Gie Downilla. Hurraa glitter! Hurraa uusi työpaikka! (Tosin luultavasti ensimmäiseksi työpäiväksi lakkaan taas vähän neutraalimmat kynnet, en halua ehkä ensimmäisenä tuoda itselleni esille tuollaista "turhamaista puolta"...)

Boo-Gie Downissa on isoja mustia glittereitä, joten halusin sen alle jotakin vaaleaa. Pitäähän glitterin nyt erottua kunnolla! En vain oikein osannut päättää väristä. Lopulta vain nostelin sattumanvaraisesti kynsilakkahyllystä lakkoja, jotka olivat "vähän sinnepäin". Sitten en taaskaan osannut päättää... vaan käytin niitä kaikkia. Ne kun tuntuivat kaikki liikkuvan jossakin likaisen ja pastellisen välimaastossa.

China Glaze - Boo-Gie Down

Ylhäältä alaspäin, kaikki Opia: My Vampire is Buff, Skull & Glossbones, French Quarter for Your Thoughts ja viimeisimpänä pikkurillissä Stranger Tides. Peukaloon luulin laittaneeni Mermaid's Tearsia, mutta lähempi tarkastelu osoittikin, että kyseessä oli sinnepäin-dupe Thanks a Windmillion. Sattuuhan sitä, sitä paitsi Thanks a Windmillion sopii sävyltään paremmin yhteen muiden kanssa kuin Mermaid's Tears.

China Glaze - Boo-Gie Down

Ja Boo-Gie Down on ihana. Olen todella tyytyväinen, että päätin tilata sen itselleni lievästä CG-inhostani huolimatta. Tämä lakka pääsee varmasti kynsille toistekin, ja saattaa ehkä jopa nousta suosikkiglitteriksenikin. Jokin tuossa syksyisessä värimaailmassa ja tikkuglitterien yhdistelmässä vain viehättää minua suunnattomasti. Ja aikaisemmista kokemuksistani poiketen Boo-Gie Down jopa levittyi nätisti. Ei ollut yhtään sellaista liisterimäistä jököttiä kuin jotkin China Glazen glitterini (I am looking at you Luxe & Lush). Tykkään, tykkään, tykkään.

lauantai 7. joulukuuta 2013

Lots of Lux

Essien Lots of Lux on viime kuussa ostamistani kynsilakoista (joita oli siis kokonaista kolme kappaletta) ensimmäinen, joka pääsi kynsille aivan yksinään. Jostakin syystä en halunnut yhdistää tätä mihinään muuhun, vaikka aksenttikynnet periaatteessa ovat nykyään minun juttuni. Halusin vain jotakin yksinkertaista mutta silti jollakin tavalla näyttävää kynsilleni. Lots of Lux tuntui sopivan tarkoitukseen enemmän kuin täydellisesti. Sehän on periaatteessa vain kimaltava sininen lakka, mutta tekstuuri tuo siihen jotakin lisää.

Essie - Lots of Lux

Lots of Luxin tekstuuri on minun mielestäni melko paljon karkeampaa kuin kokeilemissani Opin liquid sandeissä, mutta muuten ne tuntuivat olevat laadultaan melko samanlaisia. Lots of Lux levittyi yhtä nätisti ja siististi kuin Opin vastaavat tekstuurilakat ja kuivui todella nopeasti ilman pikakuivattavaa päällyslakkaakin.

Olen muutamista blogeista lukenut, että tekstuurilakat kestäisivät kynsillä paremmin kuin tavalliset lakat. Minulla se tuntuu vaihtelevan. Make Him Mine taisi lohkeilla/kulua todella pian, mutta Lots of Lux on taas kestänyt todella hyvin. Lakat ovat olleet kynsillä muutaman päivän ja ainoastaan muutamassa kynnessä näkyy kärkikulumaa.

Essie - Lots of Lux

Lots of Lux säihky valossa oikeasti todella hienosti, sellaista tasaista pientä säihkettä. Tuo säihke ei vain tietenkään näy kuvissa tippaakaan. Kuvissa tuo näyttää vain tylsältä ja mattapintaiselta. Mutta oikeasti säihke on jotakin samaa luokkaa kuin tässä pullokuvassa:


Ja päällyslakan kanssa tietenkin näyttää samalta kuin pullossakin, ellei vielä ehkä jopa paremmalta. Halusin vain ensin kokeilla Lots of Luxia tekstuurilakkana. Tosin varmaan jatkossakin käytän sitä lähinnä tekstuurilakkana, päällyslakan kanssa se näyttää ehkä vähän liian tavanomaiselta. Aivan tavalliselta siniseltä kimaltelevalta kynsilakalta. Sellaiselta, joka ei olisi päässyt minun kynsilakkakokoelmaani alun alkaenkaan, terveisin eräs kynsilakkanirso.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

NaNoWrimo + ostoksia + makkaroilla miehen sydämeen

Viime kuukausi oli vähintäänkin omituinen. Päätin työkaverini kanssa osallistua ensimmäistä kertaa NaNoWriMoon. Olimme puhuneet siitä jo edellisenä vuonna, mutta mutta mutta... Tänä vuonna tekosyitä ei enää ollut, koska kumpikin pystyimme kirjoittamaan myös töissä. NaNoWriMo on lyhenne sanoista National Novel Writing Month, eli suomalaisittain kirjankirjoituskuukausi. Niin kuin monet hienot asiat maailmassa, myös NaNoWriMo on kotoisin jenkkilästä. Ja nyt seuraa pieni varoituksen sana niille, jotka haaveilevat NaNoWriMoon osallistumisesta suomenkielellä: NaNoWriMon vaatima 50000 sanaa vastaa suomenkielellä noin 75000 sanaa. Ja se on paljon se, jos lähtee kirjoittamaan täysin ilman mitään suunnitelmaa (kuten työkaverini ja minä)!

Mutta hei:


I did it! Ja niin teki myös työkaverini. Siitäkin huolimatta, että aloitimme vasta neljäntenä päivänä  (eli monen monta tuhatta sanaa jäljessä) ja tosiaan ilman mitään suunnitelmaa. Juoni ja hahmot syntyivät kokonaan matkan varrella. Huh. Mutta tosiaan, NaNoWriMo on ehkä ollut tähän mennessä elämäni mielenkiintoisin, parhain ja omituisin kokemukseni. Esimerkiksi emme töissä hirveästi enää puhuneen mistään muusta kuin siitä, mitä olimme kirjoittamassa. Koko kuukautena ei ollut aikaa millekään muulle kuin kirjoittamiselle. Silloin kun ei kirjoittanut, ajatteli kirjoittamista. Ja silloin kun ei ajatellut kirjoittamista, luki kirjoja kirjoittamisesta...

Ai oliko minulla aikaa lakata kynsiä? In my dreams! Osan kuukaudesta kuljin joko ilman kynsilakkaa, pahasti ränsistyneissä lakoissa tai korkeintaan läpikuultavassa ranskislakassa.

Onnistuin kuitenkin sen verran ottamaan aikaa kirjoittamiselta, että sain tilattua itselleni muutaman kokonaan uuden lakan!


Make Him Mine Opin Marian Carey 2013 Holiday -kokoelmasta puhutteli minua ja olihan se aivan pakko tilata. En edes oikeastaan ole vaaleanpunaisen ylin ystävä, mutta olihan tuo aivan pakko saada. Yhdistin Make Him Minen Opin My Very First Knockwurstin kanssa ja toimi muuten todella hyvin. Amoena suosittelee: makkarat ovat tie miehen sydämeen!


Essien Lots of Lux oli myös aivan pakko saada. Se vain näytti niin nätiltä The PolishAholicin swatcheissa. Ja totta kai minua kiinnosti kokeilla tekstuurilakkaa myös Essieltä. Essie on kuitenkin yksi ehdottomista suosikki merkeistäni Opin ja... No. Oikeastaan minulla ei ole enää muita suosikkimerkkejä kuin OPI ja Essie. Tykkäsin ennen A-Englandistakin, mutta tuoreimmat uutuudet ja kokoelmat ovat suoraan sanoen olleet minulle valtavia pettymyksiä. Ehkä seuraava A-Englandin kokoelma taas yllättää?


Ja sitten vielä yksi yllättäjä. En edelleenkään pidä China Glazesta yhtään. En tiedä, miksi edes vaivaudun katsastamaan China Glazen uusia kokoelmia... Ja sitten jotenkin aina päädyn hankkimaan jotain sieltä täältä. Niin kuin esimerkiksi tämän mainion Boo-Gie Down glitterin. Se vain näytti swatchien perusteella aivan mahtavalta yhdistelmältä vähän kaikkea ja nuo värit, nuo värit! Amoena näkee jo mielessään monta kiireessä väsättyä glitter-lakkausta.


Ei sen enempää. Teki mieli kyllä vähän kaikkea, mutta onnistuin onneksi (tälläkin kertaa) vetämään rajan johonkin. Sentään. Kynsilakkoja on todella, todella kiva ostaa ja todella, todella kiva katsella omassa hyllyssä... mutta kun ei niitä kuitenkaan saa koskaan ikinä, ikinä, ikinä käytettyä pois. En voi uskoa, että saan ikinä edes yhtä OPI-pullollista loppuun. Tai edes puolilleen. Tai ehkä puolilleen sentään... joskus kymmenen vuoden päästä. You know what I mean?